Työyhteisösovittelu kannattaa hyödyntää

Kun työyhteisössä kuohuu, on työyhteisösovittelun avulla mahdollista ratkaista vaikuttavasti ja kestävällä tavalla henkilöriitatilanteita ja vuorovaikutuksen haasteita.

Työyhteisösovittelulla voidaan vaikuttaa myönteisesti työyhteisön yhteistyön sujumisen, ilmapiiriin parantumisen ja yhteisön oppimisen lisäksi myös sairauspoissaolokustannuksiin.

Usein yksittäiset riitatilanteet kahden henkilön välillä vaikuttavat heikentävästi työyhteisön ilmapiiriin ja heijastuvat koko työyhteisön sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaolopäivän hinta on tällä hetkellä keskimäärin 476 euroa/henkilö. Kokoluokaltaan sadan hengen organisaation kokonaispoissaolojen vähentyminen yhdellä päivällä säästää lähes 50 000 € vuodessa muun tuottavuuden ja työn sujuvuuden lisääntymisestä puhumattakaan.

Miksi työyhteisösovittelua?

Työturvallisuuslain (738/2002) 8 §:n mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Tutkimusten mukaan eri organisaatioiden ylin, keskijohto ja lähiesihenkilöt käyttävät yli 20 % työajastaan erilaisten konfliktien selvittelyyn (mm. Lewis C. 2009). Tänä päivänä työelämä edellyttää tekijältään keskinäiseen yhteistyöhön ja toimivaan vuorovaikutukseen perustuvaa tiimityöskentelyä. Työhön sisäänkirjoitettu yhteistyön ja vuorovaikutuksen vaade lisää myös konfliktien riskiä.

Mitä työyhteisösovittelu on?

Suomen sovittelufoorumin (SSF) mukaan “sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.

Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen.

Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi.”

Miten työyhteisösovittelu toimii?

Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu tarjoaa tutkitusti toimivan menettelytavan.

Sovitteluprosessin alussa käydään läpi miksi, miten ja mitä sovittelussa on tarkoitus käsitellä ja missä roolissa sovittelija toimii. Usein sovittelija tapaa osapuolet erillistapaamisissa. Tämän jälkeen kokoonnutaan yhdessä ratkaisemaan asiaa. Usein prosessi päättyy jälkikäteiseen seurantakäyntiin jossa varmistetaan yhteistyön onnistuminen.

Sovittelussa ei etsitä syyllistä eikä ehdotonta totuutta. Sovittelussa otetaan huomioon osapuolten taustat ja niiden vaikutus menettelyyn.

Hyvä sovittelija on rauhallinen, antaa muiden puhua ja osaa pysyä tarvittaessa itse vaiti. Onnistuneen sovitteluprosessin tuloksena osapuolet oppivat ja voimaantuvat kokemuksestaan. He pystyvät jatkossa toimimaan itsenäisemmin, pitämään paremmin puoliaan, tuomaan paremmin mielipiteensä esille sekä ymmärtämään paremmin omaa käyttäytymistään ja toisten käyttäytymistä.

Kysy tarvittaessa lisää

Autan mielelläni teitä eteenpäin vaikeissa tilanteessa. Voit pyytää “keskustelusparrausta” mitä eri mahdollisuuksia tilanteessa voisi olla sovittelun rinnalla.

Varsinaisen sovitteluprosessin hinta määräytyy asian laajuudesta ja ajallisesta kestosta riippuen.

Syvennän parhaillaan osaamistani ratkaisukeskeisessä työyhteisösovittelijakoulutuksessa Oulun yliopistossa (valm. 5/2023).

Ota yhteyttä